Suomen kulttuuri vientituote maailmalla
Suomi ei toistaiseksi ole ollut kovin tunnettu maailmalla kulttuuriosaamisestaan. Suomalaiset maailmantähdet ja brändit ovat tyypillisesti edustaneet urheilua tai insinööritieteitä. Viime aikoina tilanne on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi kirjavienti on nopeassa kasvussa. Kulttuurivienti voi olla tulevaisuudessa yksi merkittävä Suomen vientiala, ja sen mahdollisuudet kasvavat kokoajan. Vientiponnisteluissa ja markkinoinnissa on olennaista oivaltaa, että suomalaisuus sinänsä ei riitä maailmalla. Aivan samalla tavalla kuin joku yksittäinen muu maa ei todennäköisesti sytytä meitä suomalaisia, eivät ulkomaalaisetkaan ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita Suomesta. Maastamme kuitenkin löytyy runsaasti osaamista ja taitoja, joilla voidaan luoda – ja on jo luotu – kulttuurituotteita, jotka herättävät kansainvälisen yleisön kiinnostuksen. Nyt osaamistamme tulee alkaa viedä maailmalle entistä ammattimaisemmin. Kirjoittaminen, säveltäminen ja minkä tahansa kulttuurituotteen luominen on oma vaativa prosessinsa. Tämä osaaminen ei kuitenkaan riitä kansainvälistymiseen, sillä kilpailu on kovaa. Lahjakkaat taiteilijat ympäri maailmaa kilpailevat kulttuurinystävien ajasta ja huomiosta. Siksi tarvitaan taiteen lisäksi myynti- ja markkinointitaitoja sekä hyviä verkostoja. Näin suomalainen kulttuuriala voi olla tulevaisuudessa myös merkittävä vientiala.
Suomalainen kulttuuri on löytänyt yleisönsä maailmalla
Meille suomalaisille Suomi on tärkeä asia, jota lähes automaattisesti osaamme arvostaa. Me tunnemme kaikki kulttuurimme erityispiirteet, omanperäisen kansanluonteemme ja vahvuutemme sekä heikkoutemme. Usein haluamme myös nähdä osaamisemme leviävän maan rajojen ulkopuolelle. Osittain siksi, että toki jokainen haluaa nähdä omien taitojensa kantavan – pääsevän oikeuksiinsa niiden ansaitsemalle paikalle maailmassa. Mutta samalla kyse on myös siitä, että tiedämme muidenkin kuin suomalaisten hyötyvän osaamisestamme ja visioistamme, näkökulmastamme maailmaan. suomalainen kulttuuri myy maailmalla, sillä kyse ei ole vain oman kotimaan katteettomasta ihailusta, vaan siitä, että Suomesta löytyy runsaasti osaamista ja taitoja, jotka ovat kiinnostavia riippumatta katsojan kotimaasta. Ehkä tunnetuimpia Suomi-tarinoita maailmalla ovat urheilijat ja erilaiset insinöörityön taidonnäytteet, mutta yhä useammin myös kulttuurialan osaajat keräävät kansainvälistä huomiota. Tästä esimerkki on kirjallisuusala, jonka vienti on vielä melko vaatimatonta, mutta joka kasvaa vauhdilla. Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilastojen mukaan kirjavienti kasvoi jopa kolmanneksella viime vuonna. Menestys ei kuitenkaan tapahdu sattumalta ja vahingossa, vaan se on suunnitelmallisen työn tulos.
Euroopasta kohti uusia kielialueita
Erilaiset vientiponnistelut kohdistuvat tyypillisesti naapurimaihin ja muille lähiseuduille. Usein syynä on helppous pienten välimatkojen vuoksi, mutta usein myös se, että lähimaiden kuluttajien toiveet ja käytännöt vastaavat omiamme ja siksi luomamme tuotteet löytävät kuin luonnostaan paikkansa lähiseuduilta. Suomalaista kulttuuria on kuitenkin viety myös kauemmaksi – ja olisi syytä viedä vielä enemmän. Saksa on pitkään ollut tärkeä kauppakumppani Suomelle, myös kulttuuriviennin osalta. Saksassa ollaan avoimia eri maiden artisteille, eikä kulttuurinnälkäinen kuluttaja välitä mistä maasta vaikkapa muusikko on kotoisin, jos lopputuote on hänen makuunsa. Kirjamyynnin osalta Saksa on ollut tärkeä markkina suomalaiselle kirjallisuudelle, eikä vähiten siksi, että Suomi oli tunnettujen Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014. Juuri nyt kirjavienti vetää kuitenkin myös moniin muihin maihin, kuten Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään englanninkielisiin maihin. Itseasiassa monissa maissa, kuten Kiinassa ja Brasiliassa, käännöskirjallisuuden kirjamarkkinat ovat vasta kehittymässä. Tämä tarjoaa myös suomalaisille kirjailijoille valtavia mahdollisuuksia.
