Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlavuosi lähestyy. Sata vuotta itsenäisyyttä on merkittävä juhlan aihe koko Suomen kansalle ja tulee näkymään monella tavoin koko vuoden ajan eri puolilla maatamme. Juhlavuoden teemaksi on valittu yhdessä, mikä näkyy siinä, että juhlavuoden tapahtumien ideoinnissa ja järjestelyissä mukana saavat olla kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät. Oman kortensa kekoon on halunnut laittaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka julkaisi juhlavuoden kunniaksi jo hieman ennakkoon 6.10.2016 teoksen nimeltä Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Kirjassa ei painotu korkeakulttuurin näkökulma, vaan enemmänkin kyse on aikalaisten näkemyksistä kotimaastaan. Tähän kultuuriin kuuluvat niin rintamamiestalot, Kekkonen kuin maahamuuttajatkin. Lähteenä on käytetty muun muassa kirjeitä, päiväkirjoja ja erilaisia arkistoja.

Uusi näkökulma maamme kuluttuurihistoriaan

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee itsenäisen Suomen kulttuurihistorian. Tämä uutinen oli yksi moinista askeleista kohti Suomen satavuotisjuhlaa, jota vietetään koko vúoden 2017 ajan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama teos, Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria, on merkittävä, koska se tuo kuuluville tavallisen suomalaisen äänen aina itsenäisyyden alkuajoista tähän päivään. Teos ei pyri luettelemaan maamme kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tapahtumia, vaan se kuvaa tapahtumat aikalaisten silmin katsottuna ja kokemina. Itsenäisyytemme ajan tapahtumia ei kaunistella, vaan teos piirtää realistista kuvaa niin tappion kuin voiton hetkistäkin. Kirjaan ovat myös päässeet suomalaisten inhoamat ja rakastamat ilmiöt sekä tapahtumat. Näistä syistä tämä teos avaa meille kaikille suomalaisille tuoreen näkökulman itsenäisyyteemme ja sen vaiheisiin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla pitkät perinteet kustantajana

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, eli SKS, perustettiin vuonna 1831. Seuran päätavoite on toimia suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön puolestapuhujana. Tämä päämäärä näkyi jo seuran perustamisen aikoina, jolloin sen säännöissä korostettiin kielen merkitystä kansallisuuden perustana. Seuran tunnetuimpia julkaisuja lienevät edelleen Elias Lönnrotin runonkeruumatkojen pohjalta kootut teokset Kalevala ja Kanteletar. Vähintään yhtä tunnettu on seuran vuonna 1870 julkaisema ja Aleksisi Kiven kirjoittama Seitsemän veljestä, joka oli ensimmäinen suomenkielinen romaani. Suomlaisen Kirjallisuuden Seura on siten merkittävästi vaikuttanut suomen kielen asemaan ja suomen kulttuurihistorian tallentamiseen kirjalliseen muotoon. Ei siis ihme, että seura on edelleen maamme suurin humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, jota syystäkin voidaan kutsua suomalaisen kulttuurin muistiorganisaatioksi.