Kirja-ala elää murroksessa

Kirja-ala ei ole koskaan elänyt vastaavanlaisessa murroksessa kuin viime vuosien aikana. Syynä tähän ovat äänikirjat, jotka ovat tuoneet kirjallisuuden myös kiireisten ihmisten ja kirjojen lukemista vierastavan ulottuville. Äänikirjojen suosio on sinällään hyvä asia, mutta kirjailijat eivät ole pystyneet hyötymään suosiosta. Vain pieni osa äänikirjojen tuotosta menee itse kirjailijalle.

Äänikirjojen hyviin puoliin kuuluu se, että ne voi ottaa mukaansa minne tahansa. Äänikirjoja voi kuunnella kuulokkeilla vaikka matkalla töistä kotiin. Myöskään laitteen, jolla äänikirjoja kuunnellaan, ei tarvitse olla uusi. Esimerkiksi käytetty ipad kelpaa yhtä hyvin kuin uusin älypuhelinmallikin.

Äänikirjojen suosio räjähti käsiin

Äänikirjat tulivat kaikille tunnetuksi viimeistään vuonna 2019. Sittemmin koronavuoden aikana äänikirjojen suosio on suorastaan räjähtänyt käsiin. Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona ja yrittävät keksiä tekemistä. Äänikirjan kuunteleminen on hyvä ratkaisu, sillä se sekä rentouttaa että saa pysymään mukana kirjallisuuden maailman uusimmissa käänteissä. Kustannusyhdistys tiedotti, että äänikirjojen myynti on kasvanut vuonna 2020 peräti 122 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kaikista eniten on kasvanut lastenkirjojen osuus kaikista äänikirjoista. Niiden myynti on kasvanut jopa 180 prosenttia.

Äänikirjat ovat saaneet varsinaisten kirjojen ostamisen pienenemään päin. Otava kuuluu Suomen suosituimpiin kustantamoihin. Otavan ohdalla äänikirjojen osuus koko myynnistä on noin 40 prosenttia. Tämän osuuden voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Samaan aikaan kuitenkin varsinaisten fyysisten kirjojen osuus laskee. Jääkin nähtäväksi, aletaanko joitakin kirjoja julkaista ainoastaan äänikirjojen muodossa.

Kirjailijoiden tuotto äänikirjojen myynnistä

Vaikka äänikirjat ovat hyvin suosittuja, kirjailijoiden tuotot eivät kuitenkaan kasva suosion mukana. Tähän on monta syytä. Suurimpana syynä ovat kirjailijan ja kustantamon välillä tehdyt sopimukset. Palkkioprosentit on kirjattu sopimuksiin. Fyysisten kirjojen kohdalla palkkioprosentit ovat tavallaan jo vakinaistuneet. Sen sijaan äänikirjojen kohdalla näin ei ole ainakaan vielä. Äänikirjojen kohdalla kirjailijan palkkiot voivat liikkua missä tahansa hieman yli kymmenen prosentin ja noin 50 % välillä. Hajonta on siis suuri. Toki jo valmiiksi menestyneet kirjailijat osaavat pyytää korkeampia prosentteja, mutta aloittelevien kirjailijoiden kohdalla tilanne on toinen.

Kirjailijoiden ja kustantamon väliset sopimukset tulevat taatusti muuttamaan muotoaan tulevaisuudessa. Kun aikaisemmin ajateltiin, että suurin osa tuotoista tulee painetuista kirjoista, nyt joudutaan ajattelemaan myös äänikirjoja. Niiden palkkioprosentit tulevat taatusti nousemaan yhdessä niiden suosion kanssa.