Kirjamyynnille ei näy loppua

Vaikka internetin, e-kirjojen ja kaikkinaisen sähköisen tietotulvan on jo vuosia epäilty tappavan sukupuuttoon perinteinen paperikirja, ei paperille painettu sana ole mihinkään kadonnut, eikä se varmasti tule katoamaankaan ainakaan lähivuosina. On monia tilanteita, joissa paperikirja pitää edelleen vahvasti paikkaansa lukevan kansan suosikkina, ja on tiettyjä erikoisempia hetkiä elämässä, joita ei voi tabletilla tai e-kirjan lukulaitteella korvata. Tällaisena voisi ajatella vaikkapa vihkiraamattua, joka annetaan vihkiparille kirkollisen vihkimisen päätteeksi. Monien ilme saattaisi olla näkemisen arvoinen, jos sen tilalla vihkiparin käteen ojennettaisiinkin tablettitietokone. Paperikirjassa on myös aivan oma tunnelmansa, sen painon tuntee kädessään, sen kansikuva houkuttelee lukemaan takakannen tekstin, ja kirjan sivuja voi selata edestakaisin. Ja se kirjan tuoksu – monille siitä tulee muistoja mieleen. Myös koulukirjat, sanakirjat tai vaikkapa keittokirjat kuuluvat edelleen niihin kirjoihin, jotka paperille painettuina ovat parhaimmillaan.

Perinteinen kirja on lukijansa paras ystävä

Erityiset tapahtumat ja henkilöhistoriat on aina tallennettu kirjoihin, ja ne myös kiinnostavat ihmisiä jatkuvasti. Tunnettujen henkilöiden elämänkerrat ovat aina mielenkiintoista luettavaa, olivatpa näiden kirjojen sankarit sitten koti- tai ulkomaisia julkisuudessa näkyviä tai näkyneitä henkilöitä. Esimerkiksi Suomessa kirjamyynti piristyi vuodentakaisesta, eikä varmasti vähiten siksi, että samana vuonna on julkaistu pitkäaikaisen valtiomiehen ja entisen presidentin puolisosta Tellervo Koivistosta, paljon julkisuudessa olleesta huumepoliisin päälliköstä sekä vuosikymmeniä julkisuudessa pysytelleestä Lenita Airistosta kertovat kirjat. Kun tähän lisätään suursuosikki-sarjakuvat, nykyisen presidenttiparin kirjallisuusinnostus ja monet hyvin menestyneet kaunokirjallisuuden teokset, näyttää paperikirjan tulevaisuus varsin valoisalta. Ei kirja mihinkään ole kuolemassa ainakaan vielä pitkään aikaan. Tietyt ikäryhmät, kuten nuoret, saattavat lukea vähemmän kuin ennen perinteisiä kirjoja, mutta heistäkin monet pysyvät kiinni lukemisessa netin kautta ja viimeistään omien lapsien tullessa mukaan kuvaan palataan taas kirjojen maailmaan lastenkirjojen muodossa. Paperikirja puolustaa edelleen paikkaansa kirjahyllyssä monien lyömättömien ominaisuuksiensa vuoksi. Kuinka helppo se onkaan ottaa sieltä hyllystä selattavaksi, aina kun siltä tuntuu. Siihen ei tarvita sähköä tai laiteen latausta, kunhan vain valoa on sen verran, että näkee lukea.

Miksi valitsen paperikirjan

Tietyissä tilanteissa paperille painettu kirja on korvaamaton. Ajatellaanpa vaikka kesäviikonloppua sähköttömällä kesämökillä, joita niitäkin vielä riittää. Mikä olisi sen mukavampaa kuin rentoutua riippukeinussa hyvän kirjan kera. E-kirjan luku saattaisi jäädä ikävästi kesken virran loppuessa, mutta paperikirjan kanssa ei sitä vaaraa ole. Monilla on juuri mökille säilöttynä ne vanhat rakkaat kirjat, joiden lukeminen on ollut kesäloman kohokohta jo vuosikymmeniä. Kirja on paikallaan myös etelän aurinkolomalla hiekkarannalla tai uima-altaan reunalla, se ei säiky pienistä roiskeista ja hiekan voi ravistella pois sivujen välistä toisin kuin e-kirjojen lukulaitteista, jotka saattavat olla hyvinkin herkkiä ulkoisille häiriötekijöille. Kuvateokset, lapsille illalla luettavat satukirjat, joista samalla katsellaan kuvia, keittokirjat, oppikirjat, matrikkelit, sanakirjat ja monet muut erilaiset kirjatyypit ovat niitä joihin ajanhammas ei pure. Vanhat kirjat omistuskirjoituksineen huokuvat historiaa ja muistoja perheen yhteiseltä taipaleelta ehkä useammankin sukupolven ajalta. Siihen ei hajuton ja mauton nettikirja koskaan kykene.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *